Me odotamme joulua

10 joulu Me odotamme joulua

Elämme odotuksen aikaa.  Lapset availevat innokkaina joulukalentereitaan laskien päiviä jouluaattoon.  Me aikuiset puolestamme toivotamme toisillemme mukavaa joulun odotusta, vaikka mielemme saattaa olla täynnä kiirettä ja tekemättömien töiden ja jouluvalmistelujen painetta.  Joulunalusaika täyttyy monenlaisista tunteista ja ajatuksista. 

Me ihmiset emme luontaisesti ole kovin harjaantuneita odottamiseen.  Mielemme on kuin koiranpentu, joka juoksentelee vikkelästi sinne tänne.  Sen on helppo suunnata kohti jotakin nopeasti saavutettavaa mielihyvää ja paeta pois pelottavasta tai epämiellyttävästä.   Odottaminen vaatii hyviä itsesäätelytaitoja, olipa kyseessä sitten mieleisen tai epämieluisan asian odottaminen. Odottaminen voi olla jännittävää, se voi olla innostavaa ja se voi olla ahdistavaa, tylsää tai sietämätöntä. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä vaikeampaa odottaminen yleensä on.  Lapsella itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä ja käytös voi olla impulsiivista, mutta myös aikuisen voi olla vaikea säädellä tunnereaktioitaan odottaessaan.  Oletko ärsyyntynyt joskus pitkässä kassajonossa?  Ovatko tunteesi nousseet pintaan, kun aikataulusi on ollut tiukka ja liikenne on ruuhkautunut jonkun hitaasti ajavan taakse?  Oletko hermostunut, kun olet joutunut odottamaan lastasi kotiin sovitun kotiintuloajan jälkeen?  Minä ainakin olen. 

Joulu ja lomat ovat vuodenkierrossa usein ajankohtia, joihin lataamme paljon odotuksia ja toiveita.  Haaveilemme mielessämme harmonisesta yhdessäolosta perheen kanssa.  Koti on puhdas ja siisti, olohuoneessa tuoksuu tuuhea ja tasaoksainen kuusi, jossa on juuri oikeanlaiset koristeet.  Kynttilät luovat lämmintä tunnelmaa herkkuja notkuvaan pöytään (jonka antimet ovat tietenkin laadukkaista raaka-aineista itse valmistettu). Lapset ovat iloisia ja onnellisia saamistaan lahjoista.  On aikaa käydä tervehtimässä sukulaisia, nauttia talvisesta luonnosta, olla yhdessä ja levähtää.  Ja tietenkin muistetaan ottaa kuvia, joihin ikuistuu tämä pyhä tunnelma ja ihanuus. Jotakin tämänkaltaista moni odottaa ja tekee hartiavoimin työtä saavuttaakseen idyllin joulunpyhiksi. Samalla odottamisen ajasta voi tulla hermoja raastavaa.  Voi myös käydä niin, että ihmiset tai olosuhteet eivät täytä odotuksiamme ja petymme.  Mitä tapahtuu, jos odotuksemme eivät täyty? 

Entäpä, jos tänä vuonna asettuisimme eri tavalla odottamisen tilaan.  Sen sijaan, että miettisimme sitä, mikä vielä puuttuu, kohdistaisimme katseemme siihen, mitä jo on.  Täydellistä joulua ei ole eikä siihen tarvitse pyrkiä.  Keskeneräisyyden hyväksyminen tekemisessä ja olosuhteissa antaa tilaa myös itselle ja läheisille olla keskeneräinen ja sellaisena hyväksytty ja rakastettu.  Jos annamme aikaa sille, että yhteys itseen ja toistemme välille voi rakentua, pääsee syntymään jotakin arvokasta ja merkityksellistä.  Tulevaisuuden odottaminen varastaa meiltä nykyhetken.  Jospa se, mitä oikeasti odotamme ja kaipaamme on jo tässä. 

Levollista joulun odotusta ♥! 

Sari