Tietoa valmennuksesta
Valmennus on toimintatapa, jossa tavoitteena auttaa yksilöä tai yhteisöä löytämään omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa kehittyä. Ihminen ja ihmisyys on kaiken lähtökohta ja koska jokainen meistä on erilainen ja ainutlaatuinen, myös onnistumisiin on monta tietä. Tehokkaimpia tuloksia tuottava valmennus sisältää sekä tiedollisia että toiminnallisia elementtejä. Omissa valmennuksissani hyödynnän mm. ratkaisukeskeisiä, kognitiivisen käyttäytymisterapian ja neurolingvistisen ohjelmoinnin (NLP) teorioita, toimintatapoja ja menetelmiä.
Ajatuksia ja uskomuksia
”Ei tartte auttaa!”
Pohjanmaalla usein kuullussa, vitsinäkin heitetyssä lauseessa, on totuuden siemen. Meillä on vahva yksin pärjäämisen kulttuuri ja vahvuutta pidetään hyveenä. Olemme omavoimaisia ja sinnittelemme pitkään epäsuotuisissakin tilanteissa tai emme välttämättä edes tiedosta, että toisen avusta saattaisi olla hyötyä. Geeneissämme on ylisukupolvinen pärjäämisen perimä ja näemme maailman usein omien uskomustemme ja kokemustemme kautta. Mielemme muodostaa siitä helposti ainoan totuuden ja sulkee näin tietoisuudestamme muita vaihtoehtoja pois. Saatamme myös pelätä omien varjojemme esilletuloa tai meillä voi olla uskomus, että avun pyytäminen tai vastaanottaminen on merkki heikkoudesta tai epäonnistumisesta . Tai joskus emme yksinkertaisesti vain osaa pyytää tai vastaanottaa apua.
Olemme pohjimmiltamme ”laumaeläimiä” eikä meitä ole tarkoitettu elämään saatikka selviytymään yksin. Jokainen ihminen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään ja meillä on tarve kuulua yhteyteen toisten kanssa niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Suhteessa toisiin ihmisiin kasvamme ja kehitymme, vaikutamme ja vaikutumme.
Valmennus/coaching tarjoaa tavan tiedostaa, oivaltaa ja kehittyä. Valmentajan antama tuki eroaa esim. ystävän tai perheen läsnäolosta ja keskusteluista heidän kanssaan. Läheisten tuki on monessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää eikä sen merkitystä pidä missään nimessä väheksyä. Koulutettu valmentaja voi kuitenkin avata erilaisia näköaloja ja tulokulmia asioihin. Hän voi auttaa sinua aivan uudella tavalla saamaan tavoitteesi toteutumaan ja löytämään itsestäsi tiedostamattomiakin voimavaroja ja kykyjä.
”Mitä huuhaata tai aivopesua se on?”
Asia, josta ei ole riittävästi tietoa tai kokemusta voi aiheuttaa epäluuloja tai jopa pelkoa. Joskus saattaa olla myös niin, että on saanut aiheesta virheellistä tietoa tai epäluottamuksen tunteen herättää joku aikaisempi negatiivinen kokemus. Kun puhutaan psyykkisestä valmennuksesta tai mielen valmennuksesta, voi joillekin syntyä virheellinen mielikuva siitä, että siinä pyritään manipuloimaan, ohjataan toimimaan valmentajan edellyttämällä tavalla tai aiheutetaan hallitsemattomia muutoksia.
Tänä päivänä ihmiset tietävät enemmän ulkoavaruudesta ja sen lainalaisuuksista kuin oman mielensä toiminnasta. Mielen toiminta on edelleen suureksi osaksi mysteeri parhaimmillekin aivotutkijoille. Meillä on kuitenkin olemassa jo paljon tietoa, tutkimuksia ja näyttöä ihmismielen toiminnasta sekä niistä tavoista, joilla on mahdollista saada käyttöön mielen tiedostamattomia voimavaroja ja vaikuttaa ajatteluun, omiin tunnetiloihin sekä käyttäytymiseen. Vaikuttamisen tavat saattavat olla erilaisia kuin mihin oma mieli on tottunut ja mitä tietoinen ymmärrys ja järkeily selittää. Se voi aluksi hämmentää. Hämmennys ja totutusta poikkeaminen on kuitenkin portti uuden oppimiselle. ”Jos sää haluat jotaki, mitä sullei oo ikinä ollu, sun pitää teherä jotaki, mitä sää et oo ikinä ennemmin teheny.”
Valmennusprosessi on aina asiakaslähtöinen. Se pohjautuu henkilön tai ryhmän omiin vahvuuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Pidän tärkeänä, että valmennussuhde on turvallinen ja luottamuksellinen ja että eteneminen tapahtuu aina asiakkaan lähtökohdista käsin. Valmentaja ei tuputa mitään eikä yritä ohjata sinua jonnekin, minne et halua mennä. Asiakas on aina oman tilanteensa asiantuntija, jolla on itsellään olemassa tarvittavat resurssit ja ratkaisun avaimet. Valmentajan tehtävä on auttaa valjastamaan resurssit käyttöön ja ohjata löytämään oikeat avaimet itselle tarpeellisten muutosten tekemiseen. Hän tarjoaa työkalupakistaan ne kysymykset, menetelmät ja tekniikat, joilla asioita voi lähteä työstämään. Ammattitaitoinen valmentaja tunnistaa myös oman ammattitaitonsa rajat ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaansa esim. terveydenhoidon piiriin tai terapeutin vastaanotolle.
”Ei mulla ole ongelmia itsetunnon kanssa.”
Itsevarmuus, itseluottamus, itsetunto ja itsetuntemus. Siinäpä monta termiä, jotka helposti yhdistetään tai sekoitetaan toisiinsa. Niillä on kuitenkin eri merkitys. Itsevarmuus tai itseluottamus tarkoittaa uskoa siihen, että suoriutuu ja selviytyy siitä, mihin ryhtyy tai mihin joutuu. Itsevarman ihmisen ajatellaan myös olevan sinut sekä hyvien että huonojen puoliensa kanssa. Itsetunto tarkoittaa omaa käsitystä itsestä ja tietoisuutta omasta arvosta. Siihen liittyy kyky nähdä itsensä ja elämänsä tärkeänä ja ainutlaatuisena. Itsetuntemus puolestaan tarkoittaa kykyä havainnoida omia ajatuksia, tunteita, tarpeita, toiveita, vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Ihminen voi siis tuntea olonsa hyvinkin itsevarmaksi ja samalla hänen itsetuntemuksensa saattaa olla heikko. Hän voi luulla tietävänsä tai ei tiedä, että ei tiedä. Hyvän itsetuntemuksen avulla puolestaan voi vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta.
Itsetuntemus ja vahva minäkäsitys merkitsee muun muassa kykyä tiedostaa ja hyödyntää omia vahvuuksiaan tai selviytyä vastoinkäymisistä parhaalla mahdollisella tavalla. Ymmärrys sekä omaa että toisten käyttäytymistä kohtaan kasvaa. Sanotaan, että ihmisellä on silloin taitoja johtaa itseään. Hän on paremmin tietoinen omasta ajattelustaan ja pystyy ohjaamaan omia ajattelu- ja
käyttäytymismallejaan haluamaansa suuntaan. Ja kaupanpäällisenä saa silloin usein myös tervettä itsevarmuutta ja itsetunto kohenee.
Valmennuksen avulla on mahdollista kasvattaa tietoisuutta ja saada kokemuksia, joiden kautta pystyy laajentamaan perspektiiviä ja ymmärrystä niin itsestä kuin toisista. Uusien näkökulmien löytäminen voi aukaista eteesi aivan uuden maailman. Tyytyväisyys, levollisuus ja elämänilo vahvistuvat.
”Ei mulla ole vikaa korvien välissä.”
Sinun ei tarvitse olla ”rikki” hyötyäksesi valmennuksesta. Sinun ei myöskään tarvitse tavoitella tiettyä elämäntapaa tai suuria muutoksia. Joskus voi olla hyvä vain ottaa hetki aikaa itselle ja tarkastella omaa elämäntilannettaan. Ehkä haluat oppia rentoutumaan, omaksua parempaa ajanhallintaa, miettiä uusia työ-, ura- tai opiskelumahdollisuuksia, parantaa vuorovaikutusta tai saada tsemppiä hyvinvoinnistasi huolehtimiseen. Ja toki valmennuksen avulla on mahdollista miettiä myös suuremmassa mittakaavassa niitä asioita, joita haluaa tavoitella tai muuttaa ja löytää avaimia omannäköisen elämän luomiseen.
Parhaimmillaan valmennus on ennaltaehkäisevää toimintaa ja auttaa muuttamaan kurssia positiiviseen suuntaan. Silloin yksilöllä tai yhteisöllä on parhaat edellytykset miettiä omia toimintatapojaan ja muutokseen on voimavaroja.
Valmennus ei ole terapiaa, vaikka ihmisten kokemus siitä saattaa ollakin hyvin eheyttävä ja voimaannuttava. Se on toimiva tapa lisätä hyvinvointia ja menestystä elämäänsä. Joskus valmennusta voidaan kuitenkin toteuttaa tukimuotona terapian rinnalla.