Lopettaako positiivinen ajattelu? 5 haittavaikutusta positiivisuudesta

05 elo Lopettaako positiivinen ajattelu? 5 haittavaikutusta positiivisuudesta

Mitä ihmettä?  Meillehän on vuosia kerrottu, että positiivinen ajattelu on hyödyllistä ja sen avulla voi parantaa mielialaa ja elämänlaatua!   Positiivisuuden ilosanomaa rummutetaan niin työpaikoilla kuin henkilökohtaisessa elämässä.  Ilon kautta tuloksiin!  Niinpä monet meistä pyrkivät aktiivisesti lisäämään elämäänsä hyvää ja keräävät itselleen tsemppaavia voimalauseita.  Näin toimin edelleen itsekin.  Tietenkin myönteinen ajattelu on yleensä negatiivista parempaa ja sen seuraukset myönteisempiä, mutta asia ei ole ihan yksiselitteinen eikä automaatio. Joskus positiivisesta ajattelusta voi olla jopa haittaa. 

1. Positiivisuus voi lisätä pahaa oloa ja ahdistusta.   

Kun ihminen on vaikeassa elämäntilanteessa, hänellä on suuria murheita tai surua, hyvää tarkoittavilla lauseilla:  “Carpe diem” , “Elämä jatkuu” , “Olet ihana” ei ole tarttumapintaa.  Ne voivat tuntua valheellisilta ja kasvattaa kuilua oman ja toivotun hyvän elämän välillä.  Positiivisuus voi muodostua lisävaatimukseksi, jota ei raskaassa elämäntilanteessa kykene täyttämään.   

Myös silloin, jos on vuosikymmeniä kokenut olevansa esimerkiksi arka ja ajatellut, että ei pysty onnistumaan, pelkkä positiivisten lauseiden toistelu harvoin muuttaa näitä tiukassa istuvia uskomuksia. On vaikeaa muuttua rohkeaksi onnistujaksi pelkällä ajattelulla.  Jos käy niin, että ahkerasta ajattelusta huolimatta asiat eivät muutu, voi kokea epäonnistuneensa tavoitteensa lisäksi myös positiivisessa ajattelussa.   

2. Positiivisuus voi aiheuttaa ihmissuhdeongelmia.   

Jos  ihminen on ikuinen optimisti ja huomio kiinnittyy pelkästään hyviin asioihin ja tunteisiin, hän kääntää samalla selkänsä negatiivisille tunteille.  Tämä ikävien tunteiden kieltäminen ja sulkeminen syvälle sisäänsä on ennen pitkää haitallista omalle hyvinvoinnille. Positiivisuuden ihannointi voi estää näkemästä paitsi omia, myös toisten varjoja ja murheita. Voi olla vaikeaa tuntea empatiaa sen paremmin omaa kuin toisen kärsimystä kohtaan.  Vaikeina hetkinä emme kuitenkaan yleensä kaipaa tsemppausta vaan myötätuntoa.  Ainainen “tekopirteys”, epäaitous, voi myös etäännyttää syvemmästä vuorovaikutuksesta ja pidemmän päälle jopa ärsyttää toisia. Positiivisuuden vaade työyhteisöissä saattaa puolestaan aiheuttaa ilmapiiriongelmia, jos hymyn ja kivan taakse kätkeytyy padottuja kielteisiä tunteita ja ajatuksia.   

3. Positiivisuus voi aiheuttaa pettymyksiä. 

Yltiöpositiivisuus ja hyvän hehkuttaminen luovat helposti ajatusmallin, että kaikki on mahdollista ja sen avulla saa mitä haluaa.  Lisäksi luodaan uskoa siihen, että vastuu omasta onnellisuudesta on itsestä kiinni.  Tämä voi saada luomaan epärealistisia tavoitteita ja kohdistaa isoja paineita ihmisen omalle onnistumiselle.  Ajattelu suuntautuu hienoon lopputulokseen ja sen odottamiseen.  Elämä on harvoin näin suoraviivaista. Muutos voi olla hidasta ja matkan varrella voi tulla vastaan esteitä ja tarvita toisten apua.  Jos omat toiveet eivät täytykään, voi seurata pettymys sekä itseen että positiivisen ajattelun voimaan.  

4. Positiivisuus voi luoda haitallisia uskomuksia. 

Joskus myönteiseksi tarkoitettu ajatus tai kannustus voikin synnyttää haitallisen uskomuksen.  Saatamme motivoida ja kannustaa esimerkiksi lapsia positiivisilla lauseilla:  “Opit kyllä!”,  “Olet fiksu!”, “Kyllä sinä osaat!” “Pärjäät, onnistut!”  Jos ajatuksesta tulee lapsen mielessä totta, mutta tietoja ja taitoja ei vielä olekaan tekojen pohjaksi riittävästi, kannustus voi kääntyä itseään vastaan. Ajattelu ei anna sijaa epäonnistumiselle ja jos sellainen tapahtuu, pettymys ja hämmennys voi olla valtava.  Erityisen haitallinen vaikutus on silloin, jos positiivinen kannustus on kohdistettu identiteettiin: “Olet fiksu/taitava/kaunis/älykäs/paras…” Jos odotettu palkinto jää saavuttamatta, tsemppaavaksi tarkoitetun ajatuksen sijaan mieleen saattaakin tatuoitua: “Olen tyhmä.”  Rakentava positiivinen ajattelu antaa tilaa kokeilemiselle ja erehtymiselle ja se on linjassa olemassa olevien taitojen kanssa.  Myönteinen ajattelu vaatii tuekseen osaamista ja tekoja. 

5. Positiivisuus voi kaventaa ajattelua.  

Positiivinen ajattelu voi olla samalla tavalla kapeaa ja joustamatonta kuin negatiivinenkin.  Optimisti voi keskittyä vain hyvään tulevaisuuteen ja ohittaa epäkohdat ja uhat.  Uskotaan, että kaikki sujuu hienosti ja luotetaan haavoittumattomuuteen.  Työyhteisöissä tällainen yksipuolinen “positiivinen johtaminen” voi tarkoittaa sitä, että kannustetaan ajatteluun, että “Hyvinhän meillä menee.” ”Me pystymme tähän.” Samalla voidaan kuitenkin sulkea silmät epäkohdilta ja kehitettäviltä asioilta.  Jos onnistumiseen ei ole resursseja, tsemppaus harvoin lisää tyytyväisyyttä tai kannustaa.  Se voi jopa aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä, jos itse voi huonosti tai ajattelee toisin.  

Edellisistä seikoista huolimatta positiivisuuden harjoittaminen ”oikein nautittuna” ehdottomasti kannattaa.  Myönteiset tunteet ja ajattelu yhdistyvät hyvinvointiin, mutta on hyvä muistaa, että elämä on kokonaisuus ja eheyteen liittyy sekä valoa että varjoja.  Jokainen meistä on joskus alakuloinen, ahdistunut, vihainen tai surullinen.  Meissä ei yleensä ole silloin mitään korjattavaa vaan epämiellyttävät tunteet ovat kyseisessä tilanteessa oikeutettuja ja tärkeitä.  Omaa ajatteluamme ja käyttäytymistämme kannattaa myös välillä tarkastella, sillä niitä on mahdollista muuttaa tarvittaessa paremmaksi. Negatiivisesti vaikuttavia ajatus- ja käyttäytymiskehiä voi purkaa ja sitä kautta vaikuttaa omaan onnellisuuteensa.  Lisäksi vaikeissa elämäntilanteissa kannattaa aina etsiä asioita, jotka ovat kaikesta huolimatta hyvin. Se kasvaa, mihin huomio kiinnittyy. 

Positiivista elokuuta! 

♥ Sari